• Lotta Kovalainen

Kaikilla meillä on samat 24 tuntia käytössä - Teoriassa totta, käytännössä täyttä potaskaa!

Päivitetty: 24. maalisk.


Kaikilla meillä on samat 24 tuntia?
Kaikilla meillä on samat 24 tuntia?


Oletko sinäkin kuullut jonkun sanovan jotain seuraavanlaista?

"Oma ajankäyttö on vain priorisointikysymys. Kaikilla on samat 24 tuntia vuorokaudessa, ja itse voit valita, kuinka ne käytät."

Oletko ehkä itsekin ainakin ajatellut näin?


Minusta lausahdus on aikamoista kuraa, ja sen syyllistävä vaikutus saa helposti enemmän haittaa kuin hyötyä aikaan. Usein ne, jotka tätä viljelevät ovat itse hyvässä ja melko kuormittamattomassa vaiheessa elämässään. Jos itsellä ei vielä ole kokemusta kovin kuormittavista ajanjaksoista, voi olla vaikeaa ymmärtää, että kyseessä ei tosiaankaan ole aina järjestelykysymys tai laiskuus. On myös toinen ryhmä, joka käyttää tätä lausahdusta yllättävän usein: Ne, jotka jo ovat hyvin kuormittuneita, mutta eivät osaa antaa itselleen siimaa. Suorittajat, jotka eivät kykene puhumaan itselleen yhtä kauniisti kuin puhuisivat vaikkapa ystävälleen.


Vaikka teoriassa onkin totta, että tunteja on kaikkien vuorokaudessa sama määrä, moni asia vaikuttaa siihen, onko niiden vapaa käyttö todellakin kaikille mahdollista.


Miten kuormitus kasaantuu?


Uskon siihen, että jokainen tekee elämässään valintoja senhetkisen tietonsa ja käsityksensä mukaan. Toiset ehkä ajattelevat pitemmälle tulevaisuuteen kuin toiset, mutta silti monien päätöksien seuraukset tietää vasta, kun kokeilee itse. Voi tuntua hankalalta huomata, että itselle tärkeät ja rakkaat valinnat saattavat myös jossain vaiheessa lisätä kuormitusta niin, että oma hyvinvointi kärsii. Kuormittavilla tekijöillä on joskus taipumusta kertyä samaan osoitteeseen, kuten seuraavasta jaottelusta voit nähdä. Lista on esimerkki, ja siihen voisi lisätä asioita tai vaihtaa niiden paikkaa. Erilaiset tekijät kuormittavat eri ihmisiä eri tavoin.


Kuormitusta lisäävissä tekijöissä on paljon sellaisia asioita, jotka liittyvät perinteiseen suomalaiseen tapaan elää. Omistusasunto, lapset, omakotitalo ja niistä mahdollisesti seuraavat taloushuolet ja esimerkiksi pikkulapsiajan unettomuus kasautuvat helposti samalle henkilölle. Kuormitus aiheuttaa helposti lumipalloefektin, jolloin esimerkiksi terveys- ja parisuhdehuolet kertyvät muun kuorman päälle. Kuormitusta tasaavien tekijöiden listaa katsellessa voisi stereotyyppisesti nähdä lapsettoman henkilön, jolla on vakituinen työ, riittävästi rahaa ja mahdollisuus ottaa aikaa itselleen.


Yleensä meillä kaikilla on kummassakin listassa kohtia, jotka ovat tällä hetkellä totta. Kaikeksi onneksi elämä on aaltoilua, ja vaikka nyt olisi raskasta, se ei tarkoita, että niin olisi ikuisesti. Taulukko auttaa toivottavasti kuitenkin ymmärtämään, että kuormitus ei jakaudu tasaisesti. Mitä enemmän kuormittavia tekijöitä sinun arjessasi on, sitä lempeämpi sinun pitäisi olla itsellesi, kun aloitat satsauksen omaan hyvinvointiisi.


Miten kuormitus vaikuttaa siihen, onko meillä tosiaan samat 24 tuntia vuorokaudessa?


Tämä on osittain ihan puhdasta matematiikkaa. Jos sinulla on 8 tunnin työpäivä, kotona huollettavana lapsia, jotka tarvitsevat huomiota, seuraa ja aikaa, lapsilla harrastuksia, puoliso, lemmikki jne., ei aikaa välttämättä jää kovin paljon. Usein sitä kuitenkin voi olla järjestettävissä viikkoon ainakin muutama tunti. Tämä onkin se kohta, johon tykätään osoittaa: "Tuossahan ne tunnit ovat! Se oli kuin olikin järjestelykysymys. Nyt vaan jumppaamaan, juoksemaan ja huolehtimaan itsestä omalla ajalla!"


Valitettavasti on kuitenkin niin, että mitä enemmän kuormittavia tekijöitä omalle kohdalle osuu, sitä epätodennäköisempää on, että pystyy käyttämään ne liikenevät tunnit hurjaan menoon. Kuormitus nimittäin sataa samaan laariin, oli se sitten henkistä tai fyysistä. Siksi jo valmiiksi henkisesti uuvahtanut ei kerta kaikkiaan välttämättä saa itsestään irti mitään, vaan päätyy pötköttelemään Netflixin ääreen. Ne, jotka jonkin aikaa onnistuvat repimään itsestään irti kaiken, päätyvät lopulta luultavasti vielä tiukemmin sohvan syleilyyn, mutta nyt painolastina on myös syyllisyys, kun ei onnistunut taaskaan.


Lohtua ja myötätuntoa sinulle, joka haluaisit saada 24 tuntia riittämään myös omaan hyvinvointiin


Sinulla on tosi tärkeitä asioita elämässä juuri tällä hetkellä. Ja myös sinä itse olet tärkeä. Tiedätkö, miltä tuntuu, kun hyppää maha edellä veteen? Se tuntuu aika pahalta, eikö vaan? Voi tulla se olo, että vesi ei ole ystävä ja sinne ei kannata enää edes yrittää. Sen sijaan liukumalla veteen rauhassa tai hyppäämällä sellaisessa kulmassa, että vastus on mahdollisimman pieni, veteen meno onkin aika mukavaa. Vesi kannattelee sinua ja mahdollistaa monia juttuja, jotka maalla eivät ole mahdollisia.


Sama juttu on hyvinvoinnin kanssa. Älä lässäytä kaikkea kerralla, vaan etsi se hyvinvointiin liukumisen tapa, joka on sinulle nyt lempein. Muutoksessa ja hyvinvoinnissa pätee ajatus siitä, että tee mahdollisimman vähän kerralla. Tee pienin teko, jolla voit tänään lisätä hyvinvointiasi, mikä se sitten onkaan. Pidä yksi 10 minuutin tauko enemmän töissä. Tai mene viisi minuuttia aikaisemmin nukkumaan. Pienistä puroista syntyy aikanaan suuri virta.


Jos olet jo valmiiksi kuormittunut, ei ole mitään järkeä lisätä kuormitusta lähtemällä riuhtomaan täysillä. Sinun ei myöskään tarvitse kokea syyllisyyttä siitä, että et nyt jaksa. Sinun 24 tuntiasi ei ole sama kuin toisten.



0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki